Hammastunturin erämaa 7/2012, 4.päivä


Alkuun

18.7 Ilma: ~ 10-15, pilvistä ja navakkaa tuulta. Kalansaalis: Harrijärvi; isoja ahvenia (suurin 350 gr), siikoja, harjuksia. Harrijoki: Tammukoita.

Aamulla oli selkeästi edellistä päivää koleampi ilma ja pilvet roikkuivat alhaalla. Tuuli alkoi voimistua heti aamusta. Olavi yritti vielä kalastella hetken aamuaskareiden lomassa, mutta ilman tulosta. Suunnittelin kartalta päivän reittiä ja soita olisi ihan kierreltäväksi asti tälle päivälle. Ensimmäiset kierrettiin matkalla Harrijärvelle, jossa pidettiin pidempi tauko kalastellen. Säätilan muutos ei näkynyt tällä järvellä, oikeastaan päin vastoin. Tuulen puoleisella rannalla Olavi rantautti heti pari siikaa ja ison ahvenen. Minä sain samoilta jalansijoilta ahvenen, siian ja harjuksen peräkkäisillä heitoilla. Iiris rantautti elämänsä ensimmäisen harjuksen ja Olavi väsytteli samaan aikaan reissun suurimman ahvenen. Aika nopeasti piti viheltää peli poikki, koska kalaa oli ainakin riittävästi. Hieno paikka ja tuli mieleen viime kesän parhaat apajat Vätsärin puolelta. Kaikissa isommissa Hammastunturin erämaaosan järvissä näytti olevan verkotuskieltokyltit rannoilla ja se taitaa osaltaan selittää järvien kalapitoisuuden. Tosin Harrijärven rantaan tulee vahva mönkijäura veneen vierelle ja kalastustarviketta on puiden alla runsain mitoin. Tälle järvelle pitää palata joskus ennätysahvenen jahtiin.

Jatkoimme kohti Hammasjärveä ja laskeuduimme ensin Harrijoelle kilometrin verran järvestä. Ensimmäinen jatkuvampi sadekuuro asettui lounastauon ajaksi päällemme ja tehtiin kunnon tervastulet lämpöä antamaan. Kalastelin joesta muutaman nätin tammukan sillä välin kun Katja laitteli muita herkkuja tarjolle. Lounaan jälkeen oli ainakin Olavin ja Iiriksen reissun jännittävin osuus edessä kun ylitettiin Harrijoki, joka oli ihan suhteellisen nopesti virtaavaa koskea sillä kohden. Itse ehdin mennä 8 kertaa joen yli kun kantelin ensin rinkat ja auttelin muita sitten ylitse turvallisesti. Hienosti päästiin ilman yhtään plutaamista toiselle puolelle. Sitten tuli reissun ainoa suurempi suunnistusvirhe, joka olikin liki täydet 180 astetta. Ajatus oli edetä korkeuskäyriä seuraten kohti Akulahtea, mutta onnistuin pyörähtämään takaisin siten, että saavuttiin lahdekkeeseen, josta näkyi Viljaniemeen. Pitkään hämmästelin ja pähkäilin, että mitä tapahtui, mutta rinne vietti sen verran huomaamattomasti ja en käyttänyt kompassia, joten kilometrin parin lisälenkki siitä seurasi. Akulahdesta löytyi sitten aivan mahtava leiripaikka hiekkarannalta, johon järven selältä tosin kova tuuli toi vaahtopäisiä aaltoja virkistämään pientä pesuhetkeä. Olavikin uskaltautui pesulle ja hetken päästä myös Katja oli järvessä. Suuri nuotio kuivasi ja lämmitti kylmästä tuulesta huolimatta nopeasti.

Pystytettiin laavu siten, että avoin suuaukko oli poispäin tuulesta. Saattaisi olla, että kovalla tuulella laavu repeäisi liitoksista, mikäli se olisi sopivasti auki vastatuuleen.. Savustuspussissa nuotiolla kypsyi herkullinen kalasikermä ja pakissa muussia. Hollandaisekastike, kuullotetut porkkanat ja paistetut sipulit kruunasivat ruokahetken. Pilvet roikkuivat todella matalalla ja kosteus oli niin suuri, että navakasta tuulesta huolimatta kosteat vaatteet eivät kuivuneet lainkaan. Nukkumaan mennessä oli mukavaa kuunnella aaltojen pärskeitä rantaa vasten ja tuulen huminaa puiden oksistoissa. Iiriksellä oli hieman kylmä ja Olavi luovutti Marmotin lämpimän pussin loppureissun ajaksi isosiskon käyttöön.

Olavin suurin ahven

Suuri kaatunut mänty

Harrijoen ylitys

Purouomaa

Kalaa savustumassa

Akulahden biitsi

Iiris

3. Päivä

5. Päivä