Iisakkijärven pullea myyrä ei metelöinyt yöllä, joten se lienee löytänyt paremmat eväät muualta. Ristiselän jumitus herätteli useaan otteeseen kylläkin ja pihallakin piti kertaalleen käydä oloa keventämässä. Illalla hiljalleen viimein alkanut lumisade jatkui yöllä ja aamulla, mutta ei ollut onneksi liian mittavaa hiihtoa hankaloittamaan. Viimeinen suuri pakkaussessio oli aamupalan jälkeen vuorossa ja lähdimme kutakuinkin peräkanaa kahdessa porukassa kohti Opukasjärveä. Iisakkijärveltä Opukkaalle on melkein koko matkan alamäkeä ja vaikka lumi hieman hidasti menoa ei matkaan mennyt kuin vähän reilu tunti.
Kaivelin ahkiosta kaksi mustaa morria Opukasjärvelle jäävälle kaksikolle, mutta harmikseni sain kuulla jälkeenpäin, ettei nekään olleet tuoneet kalaa pöytään. Katja valmisti lounaaksi ainoan valmisruoan, joka meillä oli mukana. Blå Bandin naudanlihaa ja kasviksia punaviinikastikkeessa oli kyllä pettymys kunnon ruokaan tottuneena. Ei siinä maistunut oikein mikään miltään. Leipää kului todella paljon verrattuna kesäreissuihin ja nyt mutusteltiin lisukkeeksi viimeisiä näkkäreitä ja lopuista tehtiin loppumatkan eväät. Keksit sen sijaan jäivät melkein kaikki syömättä, kuten yllättävän iso osa suklaasta, rusinoista, patukoista ja muista taukoeväistä. Kuuman juoman kanssa maistui parhaiten tauoilla juusto- ja meetwurstileivät.
Viimeinen 13 kilometrin osuus lähti käyntiin lumisateessa, joka jatkuikin melkein perille asti. Valkoisuus ja sopiva pilvisyys sai sateessa näyttämään kaiken aivan tasaiselta ja välillä oli vaikea nähdä uran pohjaa. Sundeejärven jälkeen pidimme ainoan pidemmän tauon ja tankkasimme mehukeitolla terästettyä kuumaa juomaa ja leipiä. Katrinejärven poroaidan ohituksen jälkeen näin elämäni suurimman yhtenäisen korppiparven. Väijyiköhän ne siinä loppuun asti uupuneita vaeltajia. Meillä oli voimia vielä pinnistellä eteenpäin ja Ailijärven ylityksen jälkeen tosiaan huomasimme, että olimme tulleet pimeässä väärää uraa siihen saakka. Merkitty reitti oli paljon helpompi korkeuseroiltaan. Viimeinen kilometri tien ylityksen jälkeen Sevettijärven jäätä pitkin ja aurinkokin alkoi taas pilkottaa pilvien takaa. Auto oli paikallaan baarin pihassa ja muutamia asiakkaita parveili kaupan pihalla.
Meillä oli varattuna rivitalosta kahden hengen huone ja haettiin avaimet baarista. Samalla pyydettiin sauna lämpiämään, joten ehdittiin mukavasti laitella sillä välin tavaroita sekä kuivumaan, että osa pakattua jo autoon kotimatkalle. Sauna oli mukava yllätys, koska muistelin, että kyseessä olisi ollut sähkösauna, mutta se olikin juuri remontoitu puulla lämpiävä rantasauna. Saunoimme koko tunnin ja muutama huurteinen maistui kyllä järkyttävän hyvältä. Saunan päälle menimme syömään ja baarin sisustus oli muuttunut sitten viime ruokailusta sen verran, että siellähän oli ihan oma ruokapuolikin. Katja söi käristyksen ja minä otin lihapullat, molemmissa oli tuhdisti muussia lisukkeena. Yritimme vielä huoneistolla sinnitellä ja katsoa Voice of Finlandia, mutta eihän siitä mitään tullut, kun silmät painui väkisinkin kiinni. Uni maistui lakanoiden välissä ja taidettiin nukkua yhteen putkeen aamuun asti.
Seuraavana aamuna pakkailimme ahkiot auton katolle ja lähdimme tasan kahdeksalta ajelemaan -14 asteen aamupakkasessa kohti Saariselkää, jossa oli jokin suuremman luokan talouskonferenssi meneillään ja sen huomasi vähintään poliisien määrästä. Kuukkelista mukaan kymmenen lakkamunkkipossua ja neljä lihapiirakkaa loppumatkaa auttamaan ja tuliaisiksikin. Saavuttiin Sodankylään viisi minuuttia ennen ukkia ja mummoa ja muksuja. Halipusien jälkeen tarjottiin ukille ja mummolle ruoka Kammarissa, jossa on todella maistuvat annokset. Ajomatkaa Nurmekseen riitti siten, että olimme perillä hieman vaille yhdeksän illalla, eli vajaat 13 tuntia taitoimme matkaa. Seuraavalle päivälle jäi vielä siirtymä kotiin Tuusulaan, mutta 500 kilometriä tuntui jo pyrähdykseltä edellispäivään verrattuna. Kotona sitten se reissun ikävin osuus, eli vaatevuoren pesu ja tavaroiden paikoilleen laittaminen.
Reissu taisi olla onnistunut, koska Katja jo sanoi, että KUN ensi vuonna mennään.. :)
