Torstai aloitettiin juhla-aamiaisella, paistettiin ahvenet ja pienin harjus tikkukalana nuotiolla kahvin kera. Tosi hieno nuotiopaikka, jossa oli valmiit puut vieressä sijaitsi aivan leirimme vieressä suojaisassa notkelmassa. Mässäilyn jälkeen pakkailtiin tavarat ja otettiin suunnaksi Ruuhivaaran takana sijaitseva Ottujärvi. Maasto oli tosi hankalaa ja kivikkoa riitti ! Harri oli graavannut oman ison Harrinsa ja söimme sen lounaan alkajaisiksi. Toisen ison harjuksen laitoimme savustuspussiin ja nuotiolle löydettiin laakakivi, jonka päällä kala savustui tasaisella lämmöllä n. 20 minuutissa. Kalan kanssa maistui pasta ja näkkäri. Uimassa käytiin tietysti myös.

Maasto jatkui tosi hankalana Ruuhivaaralle asti ja onneksi Ottujärven rannassa oli yksi tasaisempi kohta, johon teimme viimeisen leirin. Sadekuuro yllätti taas ja autopeitteelle löytyi käyttöä. Ottujärven kalastus tuotti vesiperän lukuunottamatta pieniä hauenpuikuloita, joiden edestä sai kiskoa uistinta pois. Valmistimme viimeisen illan kunniaksi laavun, jossa nukuimme yön. Ainoa yö jolloin itikoista oli mainittavaa haittaa. Illalla tyhjensimme myös loput Viron tuliaiset ja kertailimme reissun tapahtumia. Pieni poro yritti tuppautua laavuumme ja kääntyi pois metrin päässä emon katsellessa vierestä, luultavasti oli tulossa sateen suojaan sekin.

Yöllä oli tosi lämmin ja vaatetta sai vähentää siten, että aamulla oli pelkkä makuupussi päällä ja sekin osittain auki. Taisi myös ukkien kuorsaus hieman häiritä unen laatua.