Tiistai aamu oli todella tuulinen, vaikkakin edelleen lämmin. Telttaa sai tosissaan pidellä kiinni ja taiteilla kasaan. Illan ahvensaalis päätettiin jättää lounastauolle Routasen kattilan maisemiin. Matkalla levähdettiin Ruossajärvellä ja heiteltiin jonkin aikaa ilman tuloksia, tosi syvä järvi. Lounaspaikka ei voi olla upeampi kuin mitä se on Routasen kattilan niskalla !
Tähän väliin voin paljastaa onnistuneen retkeilyfilosofiamme: "Kunnon aamiainen, pari kolme tuntia vaellusta taukoineen. Kunnon lounas, jonka päälle ettoneet ja kahvit. Illan suussa pidempi marssi rauhaisaan tahtiin ja perille leiripaikalle kuuden kahdeksan maissa illan suussa ja eikun syömään". Tämä toimi mainiosti eikä väsy päässyt yllättämään kuin parissa hankalassa maastonkohdassa, joista rankin oli Routasen kurun reuna. Siitä oikaisimme kompassisuunnalla kohti Vuontisjärviä.
Matkalla Lassin kättä hieman paikkailtiin, teräviä ovat katajan oksat ! Laskeutuminen metsästä Vuontisjärville oli aika hankalakulkuista maastoa ja aikaa paloi. Kartalta katsomassamme niemessä oli jo kalastajia, joten jäimme kankaalle vähän matkan päähän. Nautiskelimme hiukan miestä väkevämpää rankimman päivämatkan päälle, pituutta päivällä oli 13 kilometriä. Illalla 11 maissa lähdettiin taas kalaan, Harri meni Uutuanjoelle (joki oli aivan kuiva), Lassin kanssa menimme 94 järvelle, joka sekin oli rannalta heitettäessä matalaa. Näimme yöllä niemen kaverukset ja samaa sanoivat olleen järven toisen rannan, tuloksena pikkuahvenia, jotka saivat jäädä kasvamaan. Yöllä kiersin vielä harjusten toivossa Vuontisjärven pohjukkaa, mutta ei tullut näytille asti yhtään. Varkauden kaverit olivat saaneet muutaman 38 senttisen harjuksen sekä 10 haukea. Kello kävi neljättä tuntia kun maltoin mennä nukkumaan, niemessä vielä virveli heilui..
Illan ihmetys oli kuukkeli, joka tuli vaatimaan ruokaa leiriin. Hannu antoi Digestive keksin palan, jolloin kuukkeli päästi hirveän rääkäisyn ja katosi eikä tullut kuin vasta aamulla hyvästelemään =)