Raskaan yöreissun päälle Hannu, Ilmari ja Harri pitivät luppopäivän, mutta Olavi halusi kalalle, joten eikun menoksi. Lassi lähti mukaan ja ajeltiin hissukseen veneellä uistinta vedättäen pitkin pitkää surnujärveä aina surnukosken niskalle asti. Kala ei napannut, vaikka järvessä on kuulemma krokotiilin kokoisia haukia, ehkä hyvä niin. Nousimme kohti rautujärveä ja kalastelimme lammet siinä matkalla ilman tulosta. Rautujärvi lienee aika paljon kalastettu, koska veneitä ja kanootteja oli rannoilla, sekä Aimokin taisi mainita kalastuspaineesta ainakin talvisin pilkkimiesten ja varmaan verkkojenkin toimesta. Rautua ei onnistuttu narraamaan, mutta hienot oli maisemat ja keiteltiin tulilla lämpimät kupit ja kahvit pakissa. Paluumatkalla kalastettiin surnukoskea, joka näytti upealta kalapaikalta varsinkin niskan suvantojen osalta. Sieltä nousi kuitenkin vain ihan tumppitaimenta, jotka laskettiin kasvamaan. Paluumatkallakaan ei saatu vetämällä kalaa nappaamaan, joten tämä oli ainoa niin sanottu MP päivä. Toki evästä oli kämpällä ja ruoka laitettiin kuivatusta jauhelihasta ja pastasta loihditusta padasta. Sen päälle paisteltiin vino pino lettuja kera mansikkahillon.
Jäljellä oli enää yksi kokonainen päivä ja mietiskeltiin kohdetta illan mittaan. Pojat halusivat uudelleen siikajahtiin, vaikka matkaa tulisikin yhdelle päivälle edestakaisin rapiat toistakymmenta kilometriä. Pakkailtiin Harrin kanssa päiväreppuun sapuskaa ja tarvittava rekvisiitta aamua varten. Niitä tuumien nukkumaan saunan jälkeen.
